Täällä taas!

Helmikuu, tuo kavala koulunaloituksen kuukausi onnistui kuin onnistuikin kaiken tekemisen ja ohjelman lomassa livistämään päivityksiltäni, mutta onneksi maaliskuu ei päivämäärästä huolimatta ollut yhtä ovela. Maanantai-iltana, kun koira on väsytetty pitkästä aikaa juoksulenkillä, kämppis pannut jo maate ja kämppä hiljainen, tuntuu olevan otollinen aika kirjoitella hieman kuulumisia pitkästä aikaa. Itseasiassahan minun pitäisi olla lukemassa huomiseen toiduhügieenian eli elintarvikehygienian tenttiin, mutta tässäpä kirjoittelen jotain ihan muuta ja kuuntelen samalla Sonata Arctican uusinta levyä Pariah's Childia. Erittäin lupaavan oloinen levy ehdottomasti, suositan ehdottomasti kuuntelemaan!

Tähän noin kahteen kuukauteen on mahtunut paljon koulua, suuri määrä koirajuttuja ja kevään tulo. Ensimmäinen kevät yritti tulla tosin jo helmikuussa ja pari viikkoa saimme nauttia oikein kunnon etukeväästä. Sittemmin talvi teki myös hetkellisen paluun, mutta nyt täältä ovat lumet jo täysin sulaneet ja lisäksi lämpötilat pysyvät ainakin päivällä plussan puolella. Eli varsin mukava kevätsää, autoonkin saisi jo vaihtaa varmaan kohta kesärenkaat, jahka yöpakkaset katoaisivat. Ainakin omalla kohdallani aurinko ja valon lisääntyminen vaikuttavat hurjasti siihen, miten helppoa aamuisin on herätä, joten ihanaa huomata että kyllä se kesä jälleen sieltä on hiljalleen tulossa

Ruusan kanssa tokoilemassa. Kiitos kuvasta Karita Leirisalo!

Lupasin edellisessä postituksessani kertoilla vähän lukujärjestyksestä, jahka siitä jotain selviää, joten tässä tulee: Tähän mennessä meillä on loppunut jo muutama kurssi. Viime viikolla meiltä loppui yksi kevään työläimpiä kursseja, kun epidemiologian praksat, eli käytännön tunnit loppuivat. Epidemiologia oli suurimmaksi osaksi tietokoneiden kanssa leikkimistä. Tutkimme tautien esiintymistiheyksiä populaatioissa, laskimme excelillä erilaisia yhteyksiä tautien esiintymisen ja populaation erilaisten piirteiden välillä, sekä analysoimme tuloksia. Sinänsä ehkä mielenkiintoista, mutta työlästä, sillä kurssista on joka viikko tehtävä tunnille testi sekä kotitehtäviä, jotka pitää aina tiettyyn päivään mennessä palauttaa. Kun ohjelmaan vielä kuuluu yksi projektityö sekä kaksi osaeksamia, niin kasassa on varmaankin kesän työläin kurssi. Onneksi sentään praksat jo loppuivat, vielä olisi projektityö palautettavana ja toinen osaeksami tehtävänä.

Epidemiologian, tuttavallisemmin epin lisäksi meiltä on jo kerennyt loppua valinnaiskurssi Valu, joka oikeastaan kesti vain kaksi luentoa, joilla molemmilla piti olla paikalla. Luennoilla tehtiin tosi pikainen katsaus kivunhoitoon. Toiduhügieenia eli elintarvikehygienia loppui pari viikkoa sitten ja koe on tosiaan huomenna. Kurssilla kävimme lähinnä perusasioita elintarvikehygieniasta ja sen noudattamisesta. Jo maalaisjärjellä pärjäsi kurssilla aika pitkälle. Tällä viikolla loppuu lisäksi toksikologia (myrkytyksiä käsittelevä kurssi) sekä parin viikon päästä loppuvat myös siemennyksen käytännön praksat muutaman luentoon, joiden aiheina ovat koirien sekä sikojen siemennys. Siemennys on ollut praksoineen mielestäni varsin opettavainen, vaikka varsinaisia siemennysvälineitä olemme saaneet kokeilla vain kerran. Nyt kuitenkin kykenen rektalisoimalla löytämään lehmältä kohdun, kohdunkaulan, munasarjat ja ehkä jopa muutakin. Se on sinänsä jo ylpeyden aihe! Kunhan oma lyhyys ja lehmän korkeus eivät joudu törmäyskurssille.

Mielenkiintoisia aineita tänä keväänä ovat olleet ennen kaikkea kirurgia sekä patologinen anatomia, jossa aloitimme muutama viikko sitten ruumiinavaukset. Kirurgiassa olemme pitkin kevättä käyneet oikeita, tulevaisuudessa tarvittavia taitoja ja jokainen luento on käytännössä ollut mielenkiintoinen. Olen tykännyt ihan tosissani, varsinkin kun opettaja on yksi meidän koulun klinikallakin työskentelevä lääkäri. Hän hoiti aikanaan myös Veetiä. Patologisessa anatomiassa taas on saanut oikein kunnolla liata kätensä viikosta toiseen. Tähän mennessä leikkauspöydällä on ollut kaksi sikaa sekä viikko sitten hevonen, joka työllisti ja innosti kyllä koko ryhmän. Kyllä siinä varmaan yhdellä jos toisella levisi naama, kun labran leikkauspöydällä makasi oikea, iso hevonen. Kun vielä kuolinsyy oli täysin tuntematon (hevonen oli ilmeisesti löydetty vain aamulla kuolleena pilttuustaan), oli todellinen salapoliisin mysteeri valmis. Siinä sitten riittikin töitä, kun koko ryhmä yhdessä koetti parhaansa mukaan irrottaa ensin raajat ja sitten hiljalleen kaikki elimet. Eikä epäilyttäviltä kaasu- ja eritesuihkuiltakaan vältytty, kun hevonen oli kuoleman jälkeen paisunut kuin pullataikina pilaantumisprosessien takia. Alla pari kuvaa kyseisestä, skipatkaa, jos olette kovin herkkiä.

Etujalan irrotus käynnissä

Tässä sitten saatu jo suoletkin näkyville ja seuraavaksi pitäisi ruveta niitä poistamaan.Kuvassa näkyvät muistaakseni ainakin umpisuoli sekä paksusuolta.

Anatomian praksoissa meidän tarkoituksemme on aina myös kirjoittaa löytöjemme peruseella protokolla, johon loppuun pitäisi esittää mahdollinen kuolinsyy, eli diagnoosi joka selittäisi muutokset elimissä sekä syyn eläimen kuolemalle.Tälle hevoselle emme mitään selkeää patologista syytä löytäneet, mutta epäilyksi jäi ähky.

Olemme myös päässeet tutustumaan itse ulostenäytteiden haisevaan maailmaan parasitologian praksoissa ja luennoilla. Teemana ovat erilaiset sisäloiset, viimeksi etsimme trihhinella-matojen munia villisian ja kotisian lihasnäytteistä. Omalla tavallaan tämä on todella kiehtovaa ja oikeasti hyödyllistä, tuleehan meidän pystyä tekemään ulostenäyteanalyysejä myös tulevaisuudessa töissä. Kun meitä vielä opettaa tanskalainen opettaja, jonka opetuskieli on englanti, on viikkoon taattu jotain vaihtelua. Kun alkukevät on pitänyt sisällään sekä parasitologiaa että toiduhügieniaa, on taattua, että käsienpesusta on tullut vähän aavistuksen merkityksellisempää taas.

Koiraharrastelupuoleen on mahtunut MEJÄä, tokoa, yhdet näyttelytreenit ja agilityä niin Suolten ja Säteen ryhmissä kuin myös Juha Ruokosen kouluttamana. Hän kävi pitämässä meille Suolten järjestämänä viime viikonloppuna koulutuksen, johon mahtui paljon opettavaista. Jälleen huomasin sen vanhan tosiasian, että kyllä Ruusa osaa, mutta minä töppäilen vielä enemmän. Edistystä tapahtuu kuitenkin paitsi agissa, myös muissa lajeissa, vaikka se onkin välillä pienen pientä. Seuraaminen on alkanut sujua tokossa ja MEJÄssä jälkeen tehtiin ensimmäinen kulma.

Kuvat (c) Sonja Kneckt

Koirailun lisäksi nyt on pakko hehkuttaa myös sitä, että tämä tyttöpä nappasi kesätöitä! Menen ensikesäksi Kauhajoelle Atrian nautateurastamolle, eli kuten aiemmassa päivityksessänikin mainitsin, pääsin hakemaani lihantarkastajan sijaisen tehtävään. Työt alkavat juhannuksen jälkeen ja sitä ennen pitäisi vielä hommata asunto.Olen ihan tosi innoissani, pitkästä aikaa oman alan töitä tiedossa, puhumattakaan siitä, että ensikesänä saa myös tienattua rahaa! Kun tein harjoittelun pois jo aiemmin, saan myös pitää hyvillä mielin pienen loman kesäkuun alussa ja elokuun lopussa. Ehkä sitä lähtisi vaikka pienelle reissulle, kuka tietää.

Lopuksi täytyy vielä kertoa, että uuden nelijalkaisen kämppäkaverin sopeutuminen talouteemme on alkanut oikein mallikkaasti. Näin puolentoista kuukauden jälkeen Ruusa ja Prima ovat ihan bestiksiä, vaikka Prima välillä roikkuukin Ruusan kaulanahassa ja korvissa sellaisella antaumuksella, että noutaja katsoo minua tuskainen ilme naamalla. Ruusalla on kuitenkin ollut melko uskomaton kärsivällisyys pienemmän suhteen, liekö se edes osaa ärähtää.

Tällaista tällä kertaa siis. Hyvää kevään jatkoa ja pidetään nyt peukkuja, ettei se takatalvi enää tule. Jos teille tulee kysymyksiä koskien Tartossa olemista ja elämistä, niin vastailen mielelläni!

//Muokkaus 2.4:

Parista postauksessa olleesta kuvasta tuli sen verran negatiivista palautetta, että vaihdoin ne toisiin, toivottavasti vähemmän harmitusta herättäviin. Poistin myös näihin kuviin liittyvät kommentit kommenttikentästä ja pyytäisin, että mielensä kuvista pahoittaneet ihmiset voisivat ottaa yhteyttä sähköpostilla ja omilla nimillään, mikäli kokevat heillä vielä olevan sanottavaa. En halua käydä väittelyä blogissa, jossa kirjoitetaan nimimerkkien takaa, mutta vastaan mielelläni sähköpostikyselyihin, jos haluatte asiaa sitä kautta jatkaa. Tämän takia poistin kommentit.